tiistai 29. huhtikuuta 2014

Kohti kesää

Aika menee niin nopsaa, ettei tahdo pysyä mukana. Minulla tuli kaksi vuotta täyteen yhteiseloa salamatkustajani kanssa tämän kuun alussa. Meilahdessa oli kaikki hyvin, kun kävin tarkastuksessa. Vihdoinkin Medrolia laskettiin ja nyt se on 2 mg päivässä. Cellcept otetaan jossain vaiheessa kesällä pois, mutta vähän on alkanut jännittämään ja mietityttämään, että entä jos en annakkaan ottaa sitä pois. Hyljintä kummittelee takaraivossa. Mutta,  voipi olla et noi sivuvaikutukset vähän vähenisivät taas.

Kohti kesää ollaan taas menossa, ihanaa, suorastaan super ihanaa, monella heittomerkillä ja hymynaamalla. ♥ Tää kesä on vaan siitä erilainen, että nyt ollaan tytön kanssa ihan kahdestaan.  Saas nähdä mitä keksitään...ei ainakaan bikineitä vielä tänä kesänä vedetä päälle :D Mä olen päättänyt, että joo, muistan varoitukset auringosta sun muusta, mutta en mä rupea silti liiallisuuksiin. Ja toi syöpä on sellainen juttu, että se tulee jos on tullakseen. Vaikka piiloutuisi auringolta, söisi terveellisesti ja muutenkin eläisi esimerkillisesti, niin siltikin se voi iskeä. Omassa miehessäni näin hyvän esimerkin siitä, että sille ei voi mitään, se vain tuli, jostain ja teki tehtävänsä. Onneksi sentään Suomessa on hyvää syöpähoitoa, miehellänikin oli, vaikka hän siihen menehtyikin. Se vain oli liian ärhäkkä ja erikoinen lajiltaan, ettei parantavaa hoitoa ollut.

Yllätyin, kun katsoin tilastoa, että yhä tätä blogia luetaan.  Hyvä, jos siitä on ollut jotain apua. Olen tässä suunnitellut uutta blogia, ihan uudesta aiheesta, mutta vielä en ole aloittanut sitä. Vinkkaan siitä täällä, kun se on ajankohtaista. Ihanaa kevättä kaikille,  koittakaa jaksella! Niin mäkin teen :)

5 kommenttia:

  1. Hei, törmäsin blogiisi sattumalta lukiessani autoimmuunihepatiitista. Olet tehnyt tärkeää työtä kun olet jakanut tarinasi kaikille. Huolimatta epäinhimillisistä vastoinkäymisistäsi ja menetyksistäsi, pystyt jakamaan toivontäyteistä ja lohduttavaa vertaistukea. Se on mittaamattoman arvokasta ja lahja, jota ei ole meistä kuin harvalla. Kaikkea hyvää sinulle ja tyttärellesi:-)

    VastaaPoista
  2. Kaikkea hyvää sinulle ja tytöllesi! Sattumoisin luin blogiasi ja olet vahva viisas ja kaunis nainen, joka avannut elämänsä kipupisteitä voimaannuttaen ja toivoa luoden, kiitos.

    VastaaPoista
  3. Hauskaa kesää ja tsemppiä! Käyn päivittäin kurkkaamassa oletko päivittänyt blogiasi. Olet rohkea nainen. Sairastan itsekin autoimmuunihepatiittia, siksi blogisi kiinnostaa erityisesti.

    VastaaPoista
  4. Heippa! Ja kiitokset tästä blogista, kyyneleet silmissä olen sitä lueskellut useampaan kertaan. Mieheni sairastui autoimmuunihepatiittiin puolisen vuotta sitten. Huoli on ollut kova ja lääkehoito vielä hiukan hakusessa koska hoitovastetta ei ole vielä täysin saavutettu mutta usko huomiseen on ja pysyy! Minulle vaimona on ollut rankkaa seurata tätä mieheni sairautta koska olen niin huolissani tästä kaikesta mutta blogistasi jos mistä saan voimaa, KIITOS!

    VastaaPoista
  5. Kiitos teille kaikille yhteisesti, siitä, että olette lukeneet tarinaani ja olen onnistunut, jos joku saa tästä jotain.

    VastaaPoista