12.päivää sairaalassa ja aamu aukeenee aurinkoisena, sininen taivas on niin piristävän näköinen, että tekisi mieli lähteä ulos. Tänään otan asian puheeksi lääkärinkierrolla ja onkin hyvä ottaa, sillä tänään on tiedossa suuri kierto, jossa on useampi lääkäri mukana. Mikä ihana tunne, kun yli kymmen kappaletta näköelimiä tuijottaa vain sinua...tarkkailevat ja tutkivat, kuin ötökkää suurennuslasilla... Siltä se minusta tuntuu, mutta kyllä sen nyt kestää ja siihen tottuu kyllä.
Jännittää se kierto muutenkin, tänään katsotaan tarkemmin arvojani ja katsotaan aamun tulosten perusteella otetaanko minulta maksabiopsia.
Mitä on maksabiopsia? (biopsia = koepala)
Maksabiopsia on tutkimus, jossa otetaan maksasta pieni koepala ohuella neulalla, joka tutkitaan mikroskooppisesti.
Maksabiopsia otetaan siksi, että saataisiin varmistettua maksasairauden diagnoosi tai jotta voitaisiin arvioida
potilaalle annetun hoidon tehokkuus.
Noniin, kesken tätä kirjoittelua, lääkärit sitten pamahtivat yllättäen huoneeseeni isolla joukolla. Uutisena oli, että arvot olivat vähän tulleet alas, joten seurataan vielä huomiseen ja katsotaan silloin uudelleen täytyykö koepalan otto tehdä. Huokaus!! Eli toivoa on aina=) Sanoinkin heille, että voi kun iloistuin nyt niin, mut ei nuolaista ennen kuin tipahtaa vaan odotetaan huomisia tuloksia.
Jännittää se kierto muutenkin, tänään katsotaan tarkemmin arvojani ja katsotaan aamun tulosten perusteella otetaanko minulta maksabiopsia.
Mitä on maksabiopsia? (biopsia = koepala)
Maksabiopsia on tutkimus, jossa otetaan maksasta pieni koepala ohuella neulalla, joka tutkitaan mikroskooppisesti.
Maksabiopsia otetaan siksi, että saataisiin varmistettua maksasairauden diagnoosi tai jotta voitaisiin arvioida
potilaalle annetun hoidon tehokkuus.
Noniin, kesken tätä kirjoittelua, lääkärit sitten pamahtivat yllättäen huoneeseeni isolla joukolla. Uutisena oli, että arvot olivat vähän tulleet alas, joten seurataan vielä huomiseen ja katsotaan silloin uudelleen täytyykö koepalan otto tehdä. Huokaus!! Eli toivoa on aina=) Sanoinkin heille, että voi kun iloistuin nyt niin, mut ei nuolaista ennen kuin tipahtaa vaan odotetaan huomisia tuloksia.
Hei ja pakko kommentoida. Kiitos blogistasi, se on kuin omasta elämästäni, kuten varmaan monen elinsiirtopotilaan. Tunnistan myös samoja Elämisen isolla E:eellä piirteitä itsessäni:"Elä elämääsi, älä unelmoi elämääsi!".
VastaaPoistaTsemppiä sinulle toipumiseen! Pidä lippu korkealla! Minullekin tuli takapakkia siirron jälkeen=akuutti hyljintä, mutta siitä selvittiin, kuten monesta muustakin siirron jälkeen tulevasta ongelmasta, kiitos nykylääketiede! Olen mukana hengessä! Voimia!
Kiitos, on mukavaa, kun saan palautetta ja on mukavaa löytää kohtalotovereita ja jakaa asioita, jotenkin se helpottaa suunnattomasti=)
PoistaNiin, pelkästään se tuntuu riemulliselta, kun vaikkapa äsken jaksoin nousta 4.kerrosta ylöspäin ja huomennna on tavoite 2.kerrosta ylempänä, eli huipulla...sinne tähdätään, ylöspäin, varmoin askelin, päivä kerrallaan.
Hei! Törmäsin blogiisi vasta tänään, ja jotain tuttua siinä tuntui olevan :)Kokemuksesi ovat -lähes sanankäyttöä myöten- kuin omasta elämästäni muutama vuosi sitten.
PoistaAinahan on mahdollista että jotain menee pieleen, mutta kyllä se on aika pieni murhe nykypäivänä, älä suotta anna sellaisten ajatusten lannistaa.
Upeaa, että olet toipunut hyvin ja olet optimistinen. Kokemus välittyy myös lapsellesi, joten on hienoa, että hänkin saa periaatteessa aika dramaattisesta kokemuksestasi myönteisen kuvan. Tämä blogiajatus itsessään on myös loistava.
Tuossa vaiheessa sitä todellakin osaa nauttia elämän pienistä iloista:)kuten vaikka kiireettömästä suihkusta ja siitä energiasta, minkä on luullut menettäneensä lopullisesti. On ihanaa todeta,että hei, mähän pystyn kävelemään (vaikka edes rollaattorin kanssa) jo 20 metriä,ja seuraavana päivänä 40, ja sitten saakin jo luvan pistäytyä ulkona!:)
No,ehkä meillä 70-luvun retrovuosikerralla on asenteet kohdillaan ;)
Oikein hyvää jatkoa Sinulle ja perheellesi!
-Kati-
Kiitos Kati=) Kyllä asenteet ovat kohdilla näillä retro-lapsilla. Positiivinen ajattelu on paljon mukavampaa, kuin uppoutua säälittelemään itseensä. Tämä on ollut taistelu, joka on kasvattanut suunnattomasti ihmisenä, monin tavoin ja asioita osaa arvostaa eritavalla.
PoistaMoikka!
VastaaPoistaNyt löysin vasta blogisi, ja on kiva kun pystyt jakamaan ajatuksia tästä asiasta. Itse olen munuaisensiirron saanut pari kertaa ja nyt kolmatta odotellessa, ja vaikka samasta asiasta ei olekaan kyse niin silti :)
Moikka Emily=)
PoistaOlet sinäkin varsinainen taistelija, jos kolmatta kertaa jo odotat. Miltä sinusta on tuntunut tuo, että kolmatta kertaa mennään, meneekö ajatuksissa jo rutiinilla vai ajatteletko niitä asioita joka kerta eri tavalla? Kysyn, jos satut joskus lukemaan tätä vielä;)